Tanskalainen Bjarne Larsen oli 42-vuotias, kun hän huomasi kuulonsa alkaneen heikentyä. Hän ei enää kuullut kameransa korkeataajuista piippausta eikä kaskaiden siritystä. Jonkin ajan kuluttua hän ei kyennyt erottamaan häntä vastapäätä istuvien ihmisten puhetta, jos samassa huoneessa kävi kova puheensorina. Larsen hakeutui lääkärin pakeille kuitenkin vasta 50-vuotiaana, kun turhautuneet työkaverit olivat sitä mieltä, että miehen oli syytä tarkastuttaa kuulonsa. Lääkäri suositteli Larsenille kuulokojetta, jota hän onkin siitä lähtien käyttänyt.
”Ensimmäinen kerta, kun pistin kuulokojeen päälle, on jäänyt vahvasti mieleeni. Kaikki se liikenteen häly ja lintujen sirkutus oli aivan huikeaa”, nykyään 59-vuotias Larsen muistelee. ”Minun ei tarvitse enää jännittää sosiaalisia tilanteita, kun pysyn taas mukana keskusteluissa. Kun ei kuule kunnolla eikä sen takia ymmärrä muiden puheesta hölkäsen pöläystä, joku saattaa pitää vähän tyhmänä tai itsestä tuntuu, että muut nauravat selän takana.”
On täysin normaalia, että kuulo heikkenee iän myötä. Heikkeneminen alkaa yleensä noin 50 ikävuoden tienoilla. Muita mahdollisia kuulo-ongelmien aiheuttajia ovat sairaudet kuten kohonnut verenpaine, diabetes tai pitkäaikainen altistuminen koville äänille. Euroopan kuulovammaisjärjestö EFHOH:n mukaan kuulovaikeuksista kärsii joka neljäs 65-vuotias ja joka kolmas 75-vuotias eurooppalainen. EFHOH on voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii edistämään kuulorajoitteisten ihmisten asemaa yhteiskunnassa.
Kuulon tarkastuttaminen ja kuulokojeen hankkiminen voi helpottaa arkea, mutta monia ajatus kuulokojeen käytöstä hävettää.
”Moni pelkää, että kuulokojeen takia häntä aletaan pitää tyhmänä tai ikäloppuna”, toteaa Kim Ruberg, joka toimii belgialaisen voittoa tavoittelemattoman Hear-It-järjestön pääsihteerinä. ”Pelko on täysin turha. Kuulon heikkeneminen on normaali ikääntymisen merkki eikä tee tyhmää kenestäkään.”
Asiantuntijat suosittelevat 50 vuotta täyttäneitä tarkastuttamaan kuulonsa vähintään kolmen vuoden välein. Kuulokoje kannattaa hankkia siinä vaiheessa, kun heikomman korvan kuulo on heikentynyt 25 desibeliä. Kuulon tarkastuttamiseen ei ole olemassa virallisia ohjenuoria, joten lääkärit eivät automaattisesti ohjaa potilaita testeihin eivätkä potilaat välttämättä ymmärrä tai tahdo pyytää niihin pääsyä.
”Ei aikuista ihmistä voi noin vain passittaa kuulotesteihin”, toteaa hollantilainen tutkija Ad Snik Radboudin yliopistollisen sairaalan nenä-, korva- ja kurkkutautien osaston kuuloimplantteihin erikoistuneesta yksiköstä. ”Sen ikäiset osaavat itse päättää omista asioistaan.”
Huonon kuulon vaikutus elämänlaatuun
Kuulon heikentymistä ei kannata ohittaa olankohautuksella, sillä tutkimusten mukaan kuulovaikeuksiin liittyy usein masennusta, dementiaa ja kognitiivisia ongelmia.
Moni huonokuuloinen ajautuu ystäväpiirin ulkopuolelle, kun ystävien puheesta ei tahdo saada selvää ravintoloissa ja juhlissa, joissa on paljon taustamelua. Eristäytyminen aiheuttaa usein masennusta.
”Sitä alkaa vältellä tilanteita, joissa ei kuule kuunnolla. Samalla ystävyyssuhteet kärsivät”, Snik toteaa. ”Eikä varttuneella iällä ole enää niin helppo saada uusia ystäviä.”
Kognitiivisen toimintakyvyn häiriöitä esiintyy useammin heikkokuuloisilla kuin normaalisti kuulevilla ihmisillä, mutta häiriöt itsessään eivät välttämättä vaikuta kuuloon.
”Toki on mahdollista, että aivotoiminnan heikentyminen vaikuttaa aivojen kykyyn käsitellä ääntä”, sanoo fysiologian osaston puheenjohtaja Gary Housley Uuden Etelä-Walesin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta Australiasta.
Kuulokoje pöytälaatikossa
Vain murto-osa kuulokojeita tarvitsevista ihmisistä käyttää niitä.
Tanskan ja Norjan kaltaisissa maissa, joissa kuulokojeet ovat potilaille ilmaisia, joka viides kuulorajoitteinen ihminen käyttää niitä. Sen sijaan esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa potilaiden on maksettava kuulokojeet pitkälti omasta pussista, mikä EFHOH:n mukaan näkyy myös niiden käyttöasteessa: kuulokojeita käyttää vain alle kymmenes niitä tarvitsevista.
Tutkimukset kertovat, että vaikka kuulokojeen omistaisi, sitä ei välttämättä käytetä. Jotkut eivät ole tyytyväisiä äänenlaatuun. Osa unohtaa ostaa laitteeseen uudet paristot. Osa taas on jäänyt niin pahasti sosiaalisten ympyröiden ulkopuolelle, ettei näe syytä käyttää kuulokojetta, koska ei ole ketään, kenen kanssa jutella.
Uudet laitteet
Nykyään kuulokojeet ovat aivan eri maata kuin vuosikymmen sitten. ”Nykyaikaiset digitaaliset kuulokojeet perustuvat mikroelektroniikkaan. Ne ovat kuin pieniä langattomia tietokoneita, joissa on suorittimet, tehokkaat mikrofonit, taustamelun vaimentimet ja suuntamikrofonitoiminnot”, sanoo tanskalaisen kuulo-oppijärjestö DMAS:n puheenjohtaja Rikke Schnack-Petersen.
”Osa kuulokojeista voidaan liittää langattomasti tai Bluetooth-tekniikalla omaan kännykkään tai esimerkiksi luento- ja kokoussalien kaiuttimiin”, sanoo University College London -yliopiston korvainstituutin koulutuspäällikkö Priya Singh.
Kuulokojeissa on ominaisuuksia, jotka helpottavat kuulemaan paremmin puhetta, musiikkia tai suoraan edessä seisovaa ihmistä. Osa laitteista osaa automaattisesti säätää äänenvoimakkuutta taustamelun mukaan.
”Digitaalisten kuulokojeiden käyttäjät ovat olleet erittäin tyytyväisiä siihen, miten monipuolisia laitteet nykyään ovat”, Ruberg kertoo.
Erityisen suosittuja ovat avoimet korvantauskojeet. Laitteesta kulkee korvakäytävään huomaamaton ohut letku. Korvantauskoje ei estä ilman kulkua korvaan toisin kuin kokonaan korvakäytävään sovitettavat korvakäytäväkojeet.
”Jos kuulo on heikentynyt todella paljon, voi valita isomman korvantauskojeen, jossa on enemmän suoritintehoa”, Ruberg sanoo.
Bjarne Larsenin kuulokoje on avointa korvantausmallia, johon hänellä on erillinen mediakaukosäädin. Sen avulla Larsen pystyy kuuntelemaan radiota ja musiikkia suoraan iPhonestaan Bluetooth-teknologian avulla. Hänen seuraava kuulokojeensa saattaa olla nykyistäkin edistyksellisempi.
”Toivon mukaan sen pystyy liittämään langattomasti niin televisioon, stereoihin kuin kaukosäätimeen, eikä minun tarvitsisi enää kantaa silmukkamallista kaukosäädintä kaulassani”, Larsen haaveilee. ”Kuulokoje on oikea taivaan lahja. Sen tajuaa viimeistään siinä vaiheessa, kun en ole lähimaillakaan kotoa ja paristot loppuvat yhtäkkiä kesken!”
Kuuloimplantti – hiljaisuutta parempi vaihtoehto
Noin viisi prosenttia kuulorajoitteisista ihmisistä tarvitsee kuuloimplantin. Kuuloimplantti ohittaa vahingoittuneet hiussolut ja lähettää kuulohermoa pitkin aivoihin sähköimpulsseja, jotka aivot muuttavat ääneksi.
”Kuuloimplantit on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat kokonaan tai lähes kokonaan kuuroja”, Snik toteaa.
Kuuloimplantin välittämä ääni ei vastaa normaalia ääntä vaan vaatii totuttelua.
”Potilaiden mukaan kuuloimplantti poistaa äänen värin ja sointuvuuden”, Housley kertoo. ”Ääni on hyvin monotoninen, mutta aina se täydellisen kuurouden peittoaa.”
Vuonna 2015 tehdyn ranskalaistutkimuksen mukaan iäkkäiden potilaiden kognitiiviset kyvyt kohentuivat merkittävästi vuoden kuluessa kuuloimplantin asentamisesta. Lisäksi heidän riskinsä sairastua masennukseen pieneni.
Pariisissa asuvalla 66-vuotiaalla Richard Darbéralla on kuurossa korvassaan kuuloimplantti ja osittain kuurossa korvassaan kuulokoje.
”Kuuloimplantista tulee parempi ääni kuin kuulokojeesta. Mutta kyllä minä kaipaan niitä aikoja, kun vielä kolmekymppisenä kuulin omilla korvillani”, Darbéra sanoo. Hän toimii Ranskan kuulovammaisjärjestö Bucodes SurdiFrancen puheenjohtajana. ”Siitä huolimatta on pienoinen ihme, että ylipäätänsä pystyn kuulemaan korvalla, joka kuuroutui 20 vuotta sitten tyystin.”
Lue lisää
8 asiaa jotka on syytä tietää kun ikäännymme
10 terveydellesi tärkeää muutosta, jotka sinun tulisi tehdä viisikymppisenä
Näin meteli vaikuttaa terveyteesi